Kriisin kohdatessa

Ero parisuhteesta

Erotilanne avio- tai avoliitosta on usein iso elämänmuutos. Se voi olla helpompaa, jos eropäätös on syntynyt avoimen ja rehellisen keskustelun perusteella ja molemmat osapuolet eroa haluavat. Erotilanne voi aiheuttaa myös traumaattisen kriisin, etenkin jos ero tulee itselle yllätyksenä. Eroamiseen liittyy yleensä aina vaikeita tunteita kaikilla osapuolilla ja toipumiseen on hyvä antaa itselleen aikaa. Vaikka suhde päättyisi eroon, sen ansiosta on ehkä kuitenkin oivaltanut jotain tärkeää itsestään ja omista tarpeistaan. Mielenterveystalon sivuilta löytyvästä eron omahoito-ohjelmasta voi olla apua eroprosessissa.

Erotilanne lapsiperheessä

Vanhempien ero on kriisi, joka koskettaa koko perhettä. Vanhempien yhteistyö erotilanteen hoitamisessa auttaa myös lasta kohtamaan uuden elämäntilanteen. Samalla, kun vanhempi käy itse läpi omaa eroprosessiaan ja voimakkaitakin tunteita, hän auttaa lasta omien tunteiden ja kysymysten käsittelemisestä sekä huolehtii turvallisuudentunteen säilymisestä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto on koonnut tietoa siitä, miten voi tukea lasta elämään vanhempien eron jälkeen ja millaisia tunteita lapsi voi käydä läpi vanhempien erotessa sekä Ero-oppaan nuorilta vanhemmille.

Erotilanteessa sekä lapselle että vanhemmille on apua ja tukea saatavilla niin käytännön asioiden järjestämiseen kuin myös eroon liittyvistä asioista ja tunteista keskustelemiseksi. Ensi- ja turvakotien liiton Vanhemman oppaasta saat tietoa ja tukea lapsiperheen eroon ja voit myös hyödyntää Apuaeroon.fi-sivustoa. Lisäksi Keski-Suomen Ensi- ja turvakoti ry järjestää Ero lapsiperheessä -toimintaa. Kriisikeskus Mobilesta järjestölähtöistä keskusteluapua erotilanteisiin liittyen.

Vanhemmat voivat käyttää apuna STM:n Vanhemmuussuunnitelmaa keskustellessaan lasten asioista ja arjen sujumisesta eron jälkeen. Keski-Suomessa Perheneuvola auttaa Jyväskylän, Hankasalmen, Joutsan, Luhangan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisen perheitä eroauttamisen palveluilla ja vanhempien on mahdollista saada perheasiansovittelua, kun on hyvä saada ulkopuolisen tukea lapsen asioista sopimiseen tai kun aiemmin tehdyt lasta koskevat sopimukset eivät toimi. Perheoikeudellisissa palveluissa lastenvalvoja auttaa vanhempia neuvottelemaan lapsen edun mukaisen sopimuksen lapsen asumisesta, huollosta, tapaamisista ja elatuksesta.  Lastenvalvoja vahvistaa sopimuksen, jolloin siitä tulee virallinen, täytäntöön pantava asiakirja.

Taloudelliset haasteet vaikuttavat monien elämään. Myös kriisit ja muutokset elämäntilanteessa vaikuttavat usein taloudelliseen tilanteeseen tulojen tai menojen muuttuessa. Kuten muistakin kriiseistä, myös taloudellisesta kriisistä toipuminen on mahdollista. Onkin tärkeää, ettei jää tilanteeseen yksin, vaan lähtee aktiivisesti hakemaan apua ja tukea tilanteeseen.

OmaKS:n talousneuvonnan -sivulta löydät monipuolisesti erilaisia tukimuotoja niin Keski-Suomesta kuin valtakunnallisestikin. Apua talousasioissa saa myös OmaKS:n sosiaaliohjaajilta, jotka ovat tavattavissa chat-ikkunassa arkisin kello 8.00–15.30. Lisätietoja löydät palvelumme-sivulta.

Murrosikään liittyy isoja muutoksia omassa kehossa ja mielessä, joten on normaalia, että tämä aiheuttaa myllerrystä ja ajoittain vaikeitakin oloja. Nuori voi välillä kokea yksinäisyyttä ja tunnetta siitä, että kukaan ei ymmärrä häntä. Murrosiästä löytyy lisää tietoa Murrosikä OmaKS Nuorelle -sivuilta, Nuorten netistä ja Väestöliiton sivuilta.

Kotoa pois muuttaminen voi tuntua jännittävältä, pelottavalta, ahdistavalta ja innostavalta - joskus kaikkea tätä yhtä aikaa. Ihannetilanteessa nuoren ei tarvitse olla huolissaan vanhemman hyvinvoinnista, vaan nuori saa lähteä kokeilemaan siipiään vanhemman kannustuksen ja tuen avulla. Aivojen kehityksen näkökulmasta 18-vuotias ei ole vielä täysin aikuinen, vaan tarvitsee vielä aikuisten tukea ja ohjausta. Lisää tietoa saat Itsenäinen elämä OmaKS Nuorelle -sivuilta.

Perheen perustaminen ja esikoislapsen syntymä ovat yleensä iloisia perhetapahtumia. Kyseessä on silti iso muutos sekä parisuhteelle että omalle identiteetille kun kahdesta tulee kolme ja naisesta ja miehestä äiti ja isä. Lapsen syntymä voi vaikuttaa myös perheen taloudelliseen toimeentuloon. Tutkimusten mukaan parisuhde voi yleensä huonoiten silloin, kun esikoinen on noin vuoden ikäinen. Lähisuhdeväkivallan riski myös lisääntyy lapsen syntymän myötä. Pienen lasten perheille on saatavilla erilaisia varhaisen tuen palveluita ja on hyvä rohkeasti pyytää apua arkeen.

Nuorten aikuistuminen ja kotoa pois muuttaminen voi olla vanhemmalle sekä ilon että surun aihe. Vanhempana voi tuntea helpotusta ja tyytyväisyyttä siitä, että nuori on valmis kokeilemaan omia siipiään. Välillä vanhemmassa voi herätä ärtymyksenkin tunteita, jos lähes aikuinen nuori elää kotona kuin hotellissa odottaen palvelua. Jos vanhemmuus on ollut merkittävä osa omaa identiteettiä, niin on normaalia tuntea myös merkityksettömyyden tunteita, kun nuori ei enää olekaan vanhemmasta riippuvainen.

Vanhemman tehtävänä on lempeästi kannusta nuorta itsenäistymään ja ottamaan vähitellen vastuuta elämästään. Haastava tilanne on silloin, jos vanhempi ”karkottaa” nuoren pois kotoa liian jyrkin sanankääntein. Toinen hankala tilanne on silloin, jos vanhempi tarvitsee nuoren asuvan kotona siksi, että ei kestä tyhjän kodin aiheuttamaa yksinäisyyttä. Joskus nuorta sidotaan kotiin siksi, että tyhjä pesä nostaa pintaan vanhempien parisuhteessa olevat ongelmat. Aikuisten vastuulla on kuitenkin käsitellä omat vaikeat tunteensa itse ja antaa nuorelle lempeä ja kannustava tuki kotoa itsenäistymiseen. Vanhemman tehtävänä on siirtyä taka-alalle, olemaan valmiina tukemaan ja sallien nuoren tehdä elämässään omia valintoja.

Kun oman vanhemman toimintakyky alkaa laskea, niin lapsesta tuleekin hoivan ja turvan antaja omalle vanhemmalle. Tämä roolien muutos ei välttämättä ole kivutonta. Pintaan voi nousta syyllisyyden ja velvollisuuden tunteita sekä kiukkua ja surua. Aikuisen lapsen jaksaminen voi olla koetuksella, jos samaan aikaan on huolta omista lapsista, ehkä lapsenlapsista ja myös omasta vanhemmasta. Oman auttamisen rajoja on hyvä miettiä, että ei itse uuvu taakan alle. Tilanteessa helpottaa, jos hoitovastuuta on isommalla joukolla sekä ammattilaisia että lähiomaisia.

Silloinkin, kun eläkkeelle siirtyminen tapahtuu rauhassa siihen valmistautuen, kyse on isosta elämänmuutoksesta. Yleensä se vaatii surutyötä, etenkin jos työ on ollut tärkeä osa omaa identiteettiä ja työyhteisöön kuuluminen on tuonut elämään sisältöä. Eläkkeelle siirtyminen on myös muutos taloudelliseen tilanteeseen. Yksin asuvalle työyhteisön puute voi tarkoittaa yksinäisyyden lisääntymistä ja parisuhteessa elävälle puolestaan jatkuva yhdessä oleminen voi tuoda pintaan aiemmin käsittelemättömiä vaikeuksia. Eläkkeelle siirtymistä auttaa, kun löytää elämään työn ulkopuolista sisältöä esim. harrastuksista tai vapaaehtoistyöstä jo ennen varsinaista eläkeiän alkamista. Eläkeikä voi mahdollistaa myös uudenlaista luovuutta ja itsestä huolenpitämisen aikaa.

Jokainen ihminen kohtaa jossain kohtaa oman kuoleman. Joskus kuoleman äärelle joutuu vakavan sairauden myötä, jolloin kyseessä voi olla myös traumaattinen kriisi, mutta myös ikääntyminen ja oman toimintakyvyn vähittäinen lasku saa miettimään kuolemaa luonnollisena osana ihmisen elämänkaarta. Parhaimmillaan ihminen löytää sovun kuolevaisuutensa kanssa, hyväksyy eletyn elämän kaikkine sävyineen ja löytää merkityksellisyyttä pienistä arkisista asioista arjessa.

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry on tukena syöpään ja saattohoitoon liittyvissä kysymyksissä.

Läheisen ihmisen menettäminen aiheuttaa suurta surua ja mahdollisesti hyvin voimakkaita ja ristiriitaisiakin tunteita. Menetyksestä ja surusta on hyvä puhua myös lapsen kanssa, jolloin lapsen ei tarvitse jäädä yksin pohtimaan isoja ja vaikeita asioita. Mannerheimin Lastensuojeluliitto kuvaa, miten voit käsitellä läheisen kuolemaa lapsen kanssa. Kriisikeskus Mobile on koonnut myös tietoa, miten voit tukea alle kouluikäistä lasta ja kouluikäistä lasta surussa.

Keski-Suomessa kiireellistä sosiaali- ja kriisityön apua saa ympäri vuorokauden sosiaali- ja kriisipäivystyksestä, minkä lisäksi myös Kriisikeskus Mobile ja Rikosuhripäivystys auttavat läheisensä menettäneitä.

Keskusteluapua saat myös valtakunnallisesti ja ympärivuorokautisesti toimivalta Mieli ry:n kriisipuhelimesta. Apua ja vertaistukea itsemurhan tehneiden läheisille tarjoaa Surunauha ry. Käpy ry tarjoaa puolestaan vertaistukea lapsensa menettäneille, kun taas Huoma ry:n vertaistuki on tarkoitettu henkirikoksen uhrin läheisille.

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry on tukena silloin, kun syöpä koskettaa. Nuoret Lesket ry järjestää vertaistukitoimintaa ja tarjoaa neuvontaa leskeyteen liittyvissä asioissa.

Läheisen kuolema tuo mukanaan vainajan omaisille myös paljon käytännön asioiden järjestämistä. Surun keskellä erilaisten järjestelyjen tekeminen voi tuntua todella kuormittavalta. Tietoa ja vinkkejä käytännön järjestelyihin liittyen saat esimerkiksi Suomi.fi-palvelusta. 

Ero parisuhteesta

Erotilanne avio- tai avoliitosta on usein iso elämänmuutos. Se voi olla helpompaa, jos eropäätös on syntynyt avoimen ja rehellisen keskustelun perusteella ja molemmat osapuolet eroa haluavat. Erotilanne voi aiheuttaa myös traumaattisen kriisin, etenkin jos ero tulee itselle yllätyksenä. Eroamiseen liittyy yleensä aina vaikeita tunteita kaikilla osapuolilla ja toipumiseen on hyvä antaa itselleen aikaa. Vaikka suhde päättyisi eroon, sen ansiosta on ehkä kuitenkin oivaltanut jotain tärkeää itsestään ja omista tarpeistaan. Mielenterveystalon sivuilta löytyvästä eron omahoito-ohjelmasta voi olla apua eroprosessissa.

Erotilanne lapsiperheessä

Vanhempien ero on kriisi, joka koskettaa koko perhettä. Vanhempien yhteistyö erotilanteen hoitamisessa auttaa myös lasta kohtamaan uuden elämäntilanteen. Samalla, kun vanhempi käy itse läpi omaa eroprosessiaan ja voimakkaitakin tunteita, hän auttaa lasta omien tunteiden ja kysymysten käsittelemisestä sekä huolehtii turvallisuudentunteen säilymisestä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto on koonnut tietoa siitä, miten voi tukea lasta elämään vanhempien eron jälkeen ja millaisia tunteita lapsi voi käydä läpi vanhempien erotessa sekä Ero-oppaan nuorilta vanhemmille.

Erotilanteessa sekä lapselle että vanhemmille on apua ja tukea saatavilla niin käytännön asioiden järjestämiseen kuin myös eroon liittyvistä asioista ja tunteista keskustelemiseksi. Ensi- ja turvakotien liiton Vanhemman oppaasta saat tietoa ja tukea lapsiperheen eroon ja voit myös hyödyntää Apuaeroon.fi-sivustoa. Lisäksi Keski-Suomen Ensi- ja turvakoti ry järjestää Ero lapsiperheessä -toimintaa. Kriisikeskus Mobilesta järjestölähtöistä keskusteluapua erotilanteisiin liittyen.

Vanhemmat voivat käyttää apuna STM:n Vanhemmuussuunnitelmaa keskustellessaan lasten asioista ja arjen sujumisesta eron jälkeen. Keski-Suomessa Perheneuvola auttaa Jyväskylän, Hankasalmen, Joutsan, Luhangan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisen perheitä eroauttamisen palveluilla ja vanhempien on mahdollista saada perheasiansovittelua, kun on hyvä saada ulkopuolisen tukea lapsen asioista sopimiseen tai kun aiemmin tehdyt lasta koskevat sopimukset eivät toimi. Perheoikeudellisissa palveluissa lastenvalvoja auttaa vanhempia neuvottelemaan lapsen edun mukaisen sopimuksen lapsen asumisesta, huollosta, tapaamisista ja elatuksesta.  Lastenvalvoja vahvistaa sopimuksen, jolloin siitä tulee virallinen, täytäntöön pantava asiakirja.

Väkivalta on vallankäyttöä, jossa väkivallan tekijä pyrkii hallitsemaan tai kontrolloimaan toista. Fyysisen väkivallan lisäksi väkivaltaa ovat myös esimerkiksi henkinen, taloudellinen, seksuaalinen ja digitaalinen väkivalta sekä vainoaminen. Väkivalta voi alkaa niin hienovaraisesti, että sitä on hankalaa tunnistaa. Lähisuhdeväkivallassa väkivallan tekijä voi olla esimerkiksi oma puoliso, vanhempi, lapsi tai muu läheinen ihminen. Lähisuhdeväkivalta voi koskettaa ketä tahansa yhteiskunnallisesta asemasta, iästä tai sukupuolesta riippumatta. Lisää tietoa väkivallasta ja sen eri muodoista löydät esimerkiksi Nettiturvakodin ja Naisten Linjan sivuilta. Kaikenlainen väkivalta on haitallista myös lapselle. Lisää perheväkivallan vaikutuksista lapseen voit lukea Mannerheimin Lastensuojeluliiton sivuilta.  

Keski-Suomessa esimerkiksi Ensi- ja turvakoti ry:n lähisuhdeväkivaltatyö ja Kriisikeskus Mobile työskentelevät sekä väkivaltaa kokeneiden että väkivaltaisesti käyttäytyneiden kanssa. Väkivallasta pääset keskustelemaan lisäksi esimerkiksi Nollalinjan puhelinpalvelussa ja Apua väkivaltaan -chatissa. Tilanteissa, joissa kotiin jääminen on pelottavaa, perheitä auttavat myös turvakodit. Keski-Suomessa turvakotipalveluita tarjoaa Ensi- ja turvakoti ry.

Hätätilanteessa ole yhteydessä hätänumeroon 112.

Rikos voi koskettaa ketä tahansa. Uhrina, läheisenä tai todistajana on mahdollisuus saada maksutonta neuvontaa ja tukea Rikosuhripäivystyksestä. Rikosuhripäivystyksen (RIKU) tehtävä on parantaa rikoksen uhrin, hänen läheisensä ja rikosasian todistajan asemaa muun muassa tuottamalla matalan kynnyksen tuki- ja neuvontapalveluita. Rikosuhripäivystys on yleinen rikosuhripalvelu. RIKU palvelut on tarkoitettu yhdenvertaisesti kaikille eri rikosten uhreille.

RIKU auttaa

• olet rikoksen uhri tai epäilet olevasi rikoksen uhri
• läheisesi on joutunut rikoksen uhriksi
• olet todistajana rikosasiassa
• tarvitset neuvontaa esim. rikoksen uhriksi joutuneen asiakkaasi asiassa

Keski-Suomessa rikoksen uhrit, heidän läheisensä ja rikosasiassa todistavat voivat saada rikosprosessiin liittyvää neuvontaa ja tukea rikosuhripäivystyksen Jyvässeudun palvelupisteestä sekä valtakunnallisesta Rikosuhripäivystyksestä.

Kaikki Rikosuhripäivystyksen palvelut ovat maksuttomia palvelupisteiden puhelinmaksuja lukuun ottamatta. Palvelupisteisiin soittaminen maksaa normaalin puhelun verran. Kustannusten välttämiseksi voit aina pyytää soittamaan sinulle takaisin. Soittaminen Rikosuhripäivystyksen maksuttomiin valtakunnallisiin palvelunumeroihin onnistuu yleisimmistä suomalaisista prepaid-liittymistä, vaikka liittymällä ei olisi saldoa.

Itsetuhoiset ajatukset eivät ole epätavallisia, mutta niistä on tärkeää kertoa jollekin läheiselle tai ammattilaiselle. Itsetuhoisuudesta voi selviytyä ja itsetuhoisuutta voidaan hoitaa. Keski-Suomessa Kriisikeskus Mobile tarjoaa tietoa itsetuhoisista ajatuksista ja siitä, miten tulisi toimia sekä tukea itsemurhaa yrittäneille. Linity-lyhytinterventio itsemurhaa yrittäneelle on yksilöllinen interventio, jonka tavoitteena on itsemurhakäyttäytymisen ennaltaehkäisy. Kriisikeskus Mobilessa on mahdollisuus tukea myös läheisiä.

Lisää tietoa itsetuhoisuudesta saat Mielenterveystalon sivuilta. Mieli ry:n sivuilta saat konkreettisia ohjeita, miten toimia, jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia. Apua on saatavilla myös chatista ja ympärivuorokautisesta kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Tukea saat myös, mikäli kyse on läheisesi itsetuhoisuudesta. 

Jos sinulla on selkeä itsemurhasuunnitelma, toivot kuolemaa ja koet toivottomuutta, mene lähimpään sairaalapäivystykseen tai soita hätänumeroon 112 tai päivystysnumeroon 116 117.