Liikunta

Liikkuminen vaikuttaa positiivisesti koko kehoon. Liikunta ehkäisee sairauksia, lisää vastustuskykyä, kehittää kehon liikkuvuutta, tasapainoa ja reaktionopeutta sekä lisää voimaa ja kehon koordinaatiokykyä. Liikkuminen pitää yllä hyvää fyysistä kuntoa, mikä edistää kehon kokonaisvaltaista hyvinvointia ja auttaa suoriutumaan normaaliin arkeen kuuluvista askareista ja fyysisistä toiminnoista. Liikkuminen vaikuttaa positiivisesti myös ihmisen aivoissa: aivojen verenkierto paranee, ajattelu käy sujuvammin, asioita muistaa helpommin ja tarkkaavaisuutta ja keskittymistä vaativista tehtävistä suoriutuu paremmin. Näin ollen liikunnalla on positiivisia vaikutuksia myös koulunkäyntiin ja opiskeluun.

Liikkuminen hoitaa myös mieltä. Se auttaa hallitsemaan stressiä, kohottaa mielialaa ja vähentää masennusoireita ja ahdistuneisuutta. Mieltä painavat ajatukset usein helpottavat liikkuessa, ja monesti mielessä pyöriviin ongelmiin voi löytää ratkaisun, kun lähtee liikkeelle vaikkapa luontoon. Liikkuminen helpottaa myös nukahtamista ja parantaa unen laatua. Liikunnan parissa voi tavata kavereita, saada uusia ystäviä ja ylipäätään sosiaalisia kontakteja, mikä lisää mielen hyvinvointia.

Hyvinvoinnin näkökulmasta liikkumisessa on keskeistä se, että löytää itselle sopivan lajin tai tavan liikkua. Liikkumisen ei tarvitse tähdätä rankkoihin urheilusuorituksiin vaan se voi olla ihan mitä vaan, mistä tulee itselle hyvä olo, vaikkapa arkiliikuntaa. On hyvä muistaa myös, että fyysinen hyvinvointi ja fyysinen terveys eivät ole sama asia. Monet liikuntarajoitteiset tai muutoin fyysisesti sairastuneet ihmiset kokevat voivansa hyvin, ja useimmille heistä löytyy myös erilaisia tapoja liikkua. Katsopa vaikka paraurheilijoita!

Keho tarvitsee myös lepoa

Liikkuessa tulee kuunnella omaa kehoa. Pienessä flunssassa kevyt kävelylenkki ulkona voi tuntua hyvältä, mutta raskaampaa liikuntaa kannattaa sairaana välttää. Rankka fyysinen ponnistelu kuumeisena tai muuten kovasti sairaana voi vahingoittaa esimerkiksi sydänlihasta. Jos harrastaa paljon liikuntaa, tulee huolehtia myös palautumisesta, sillä jatkuva fyysinen kuormitus voi aiheuttaa erilaisia häiriöitä kehossa. Urheilijoilla ja paljon liikkuvilla tämä voi näkyä esimerkiksi siinä, että suoritukset heikkenevät. Mitä enemmän liikkuu sitä enemmän tulee huoltaa kehoa: levätä, venytellä ja tehdä erilaisia harjoituksia, jotka huoltavat lihaksistoa. Muista, että liikkuva keho kaipaa myös ravintoa!

Joskus voi käydä niin, että liikkumisesta tulee pakonomaista ja siihen alkaa liittyä hyvän olon sijaan vaikkapa ahdistusta. Tämä saattaa liittyä esimerkiksi liikuntariippuvuuteen. Tällöin ihminen ei pysty pitämään taukoa liikunnasta edes sairaana, hänellä voi olla suuri tarve kontrolloida liikkumisen ja ravinnon määrää tai liikkuminen menee elämässä ystävien, perheen ja kaiken muun edelle. Koska hyvä ja paha olo tuntuvat sekä kehossa että mielessä, on hyvä kuunnella itseään kokonaisvaltaisesti. Liikkuminen edistää hyvinvointia silloin, kun siitä tulee itselle hyvä olo ja keho saa myös levätä riittävästi.

Lue lisää:

• Liikuntasuositus nuorille
• Tietoa palautumisesta
• Kehonhuoltoon liittyviä harjoituksia

Jäikö kysyttävää? Jätä kysymyksesi Q&A -palstallemme.