Q&A: mielen hyvinvointi

Ahdistuksen omahoitoon löytyy ohjeita nuorten mielenterveystalo.fi sivustolta. Voit kokeilla myös chillaa-sovellusta. Tärkeää on myös pohtia, mikä ahdistusta aiheuttaa. Onko elämässä jotain stressiä ja voiko siihen asiaan vaikuttaa?

Vastasi: psykologi Satu

On hyvä miettiä, onko arjenhallinnan vaikeuksien taustalla esimerkiksi masentuneisuutta, uniongelmia tai vaikkapa tarkkaavaisuuden ongelmia? Jotkut hyötyvät siitä, että esimerkiksi viikkosiivouspäivä on aina samana päivänä viikossa. Lisäksi voi vaikka keksiä itselleen pienen palkkion, kun saa jonkun tylsemmän kotityön tehtyä.

Vastasi: psykologi Satu

Itsen vahingoittaminen on yleensä merkki voimakkaasta pahasta olosta ja sinun on hyvä hakea tilanteeseen ulkopuolista apua. Olisi tärkeää selvittää, mitä sinulle on tapahtunut elämäsi aikana sellaista, että itsen vahingoittaminen on alkanut? Samalla voisi pohtia muita keinoja tilanteista selviämiseen. Joitakin auttaa esimerkiksi kylmässä suihkussa käyminen ja lempimusiikin kuunteleminen. Jos kyse on viiltelystä, voit kokeilla myös nuorten mielenterveystalon omahoito-ohjelmaa https://www.mielenterveystalo.fi/nuoret/itsearviointi_omaapu/oma-apu/Pages/default.aspx. Tärkeintä on nyt, että hakeudut ulkopuolisen keskusteluavun pariin. Oman kuntasi nettisivuilta löydät nuorille suunnattuja palveluja. Voisit ottaa asian puheeksi myös jonkun luottavan aikuisen kanssa, joka voisi auttaa sinua etsimään sinulle sopivan auttamistahon.

Vastasi: psykologi Satu

On hyvin yksilöllistä, milloin elämän eri osa-alueet kuten työ, koulu ja vapaa-aika ovat hyvässä tasapainossa. Kaikkeen emme voi itse vaikuttaa, esimerkiksi siihen kuinka monta tuntia päivästä olemme koulussa. Tärkeintä on, että elämässä on sopivassa määrin kuormitusta ja palautumiseen varattua aikaa. Usein epätasapainoinen olotila voi tulla silloin, jos päivät täyttyvät sellaisesta tekemisestä, joka tuntuu vastenmieliseltä tai jos palautumiseen ei jää riittävästi aikaa. ihanteellinen tilanne on silloin, jos voi tehdä enimmäkseen sellaisia asioita, jotka kokee itselle merkitykselliseksi.

Vastasi: psykologi Satu

Itsetuhoisuudesta kertovat toistuva kuolemiseen liittyvä ajattelu. Se voi olla tunne siitä, että ei jaksaisi enää elää tai konkreettisia ajatuksia ja toiveita siitä, että olisi kuollut. Selkeä itsemurhaan liittyvä suunnitelma, esimerksi tekotavan suunnittelu on jo niin vakava oire, että silloin on mentävä terveydenhuollon päivystykseen.

Vastasi: psykologi Satu

Täyttä varmuutta toisen ihmisen luotettavuudesta on ehkä mahdotonta koskaan saada. Tärkeintä on että toisen ihmisen sanat ja teot vastaavat toisiaan. Yleensä luotettavan ihmisen seurassa on myös hyvä olla ja pystyy avoimesti puhumaan myös vaikeista asioista.

Vastasi: psykologi Satu

Voit käydä tekemässä masennuskyselyn mielenterveystalo.fi sivustolla, se antaa suuntaviivaa. Toisaalta mieliala voi joskus olla hetkellisesti matala vaikeassa elämäntilanteessa tai pistemäärä voi olla koholla esimerkiksi silloin, jos on kohdannut jonkin menetyksen lähiaikoina. Pelkät oireet eivät vielä siis kerro masennuksesta. Jos oireet pitkittyvät, sitten on hyvä selvittää tilannetta tarkemmin ammattilaisen kanssa.

Vastasi: psykologi Satu

Paikallinen kriisikeskus auttaa silloin, kun apua tarvitaan nopeasti. Myös kriisipuhelimet palvelevat usein 24/7, esim. https://mieli.fi/tukea-ja-apua/kriisipuhelin/

Vastasi: psykologi Satu

Kriisitilanteessa tärkeintä on ettet jää yksin. Puhu ystäville tai sukulaisille ja ota yhteyttä paikalliseen kriisikeskukseen tai päivystävään kriisipuhelimeen, esim. https://mieli.fi/tukea-ja-apua/kriisipuhelin/

Vastasi: psykologi Satu